keskiviikko 30. maaliskuuta 2016

Tipuja ja kanoista omavaraiselle

Vuoden ensimmäiset tiput saatiin pääsiäiseksi.
Pääsiäistipuja
 Ensimmäisen kanan alta saatin lopulta viisi tipua, kymmenestä munasta. Yksi muna meni rikki, yksi oli tyhjä, yksi tipu ei jaksanut kuoriutua, yksi hävisi mystisesti ja yksi oli kuollut ensimmäisen yön jälkeen. No olisihan voinut paremminkin mennä, erityisesti se hävinnyt ja kuollut tipu harmittaa, olisiko jäänyt tipu vahingossa emonsa alle.
No eilen ja tänään oli seuraavien tipujen kuoritumisvuoro, sieltä löytyikin 11 tipua, oli ilmeisesti yksi toisesta poikueesta eksynyt väärään pesään, kun toisella ei näkynytkään enää kuin neljä tipua. toivottavasti kaikki menee hyvin, oli pari ihan vasta kuoriutunutta kun olivat hieman märkiä vielä. Näiden emo onkin viime kesän poikasia, oma kasvatti siis!
Kolmas kana on vielä hautomassa, sillä olisi vielä viikon verran hommaa jäljellä, toivottavasti onnistuu, koska tämä kana survoi viime kesänä kaikki munat hajalle, nyt ei ole kyllä yhtään rikkonut.

Nämä kanathan ovat olleet meillä reilun vuoden ja sitä ennen meillä oli kesäkanoja. Omavaraisuudesta haaveilevalle kanat on varmaan ensimmäinen ja helpoin pitää. Kannattaa kuitenkin tarkaan miettiä millaisia kanoja haluaa, tarvitaanko vain munia vai tuotetaanko myös lihaa. Pelkkään munantuotantoon sopivat varmaan parhaiten ne munintaan jalostetut rodut tai niiden ja esim maatiaisen risteytys.
Tiput on aivan ihania, mutta niistäkin noin puolet on kukkoja, eikä aina kaikille kanoillekaan löydy uutta kotia, eläinmäärää kukaan tuskin loputtomasti pystyy kasvattamaan, eikä se jonkin asteisessa omavaraudessa ole perusteltuakaan. Kannattaa siis miettiä haluaako tosissaan kanojensa hautovan!
Ja vaikka ei pitäisi kukkoa, niin se kana saattaa silti hautoa, vaikka munista ei mitään koskaan tulisikaan. Ja silloin kun kana hautoo, se ei muni moneen viikkoon.
Kotimainen maatiaisrotu on monessa suhteessa hyvä, mutta se on kovin pieni lihntuotantoa varten ja monesti myös hautomaintoinen. Toisaalta se on sopeutunut hyvin meidän kylmään ilmastoon ja on pääsääntöisesti myös hyvin terve ja pitkäikäinen. Alkuun olin varma että meille tulee tietysti kotimaisia maatiaiskanoja, mutta ensimmäiset kesäkanat saivat harkitsemaan lihaisampaa rotua. Meillä oli kaksi maatiaisen ja munijarodun risteytystä ja ne olivat erinomaisia kanoja munantuotantoon, mutta ne munivat saman värisiä munia kuin sussex kanamme, jonka takia ne vaihtoivat kotia. Nyt onkin harkinnassa ottaa kaksi valkoisia munia munivia kanoja, niitä mitä tehotuotannossakin käytetään. Niillä pystyisi varmistamaan edes vähäisen munan tulon, silloinkin kun muut hautoo tai hoitaa poikasia.
Jos taas halutaan sekä munia, että lihaa täytyy tosiaan ajatella kanan ja kukon kokoa. Meillä on sussex kanoja ja niihin olen todella tyytyväinen. Ne ovat rauhallisia, kestäviä, hyviä munioita ja jo 3-4 kk iässä niistä saa kelpo paistin. Ne myös hautovat hyvin ja hoitavat poikasensa. Muita hyväksi kehuttuja rotuja ovat orpington ja plymouth rock. Isoista roduista ainakin jättikochinista olen kuullut tosin huonoa lihantuotantoa ajatellen, että iso koko ei aina takaa rodun sopivuutta lihantuotantoon.

Kannattaa myös miettiä, että haudottaako tipunsa kanan alla vai koneessa. Koneella haudottaessa, kanat saavat keskittyä munintaan, eikä niiden tarvitse olla hautomaintoisia. Koneella haudottaessa voi myös itse määritellä milloin haluaa tipunsa kuoriutuvan. Toisaalta silloin joudut itse huolehtimaan tipuista, lämmöstä ja ruuasta ja kanojen tavoille opettamisesta.
Kanan alla haudottaessa kana huolehtii, munien kääntelystä, lämmöstä, kosteudesta. Tipujen kuoriuduttua hoitajan tulee vain huolehtia että puhdasta vettä ja hyvää ruokaa on saatavilla, kanaemo huolehtii lopuista.
Koneella hautoessa tilaa saa olla varttuna sisältä tai muusta lämpimästä tilasta, koska pienet tiput eivät kestä kylmää, emon alla on aina lämmin.
Meillä kanaemot hoitavat siis tipujen hautomisen ja hoidon, kymmenen munaa olen aina kanan alle laittanut.
Tänä keväänä houkuttelin kanoja hautomaan laittamalla pesiin muutaman merkityn houkutusmunan, se tehosikin hyvin, sillä ensimmäinen kana alkoi hautoa viikko sen jälkeen ja toinen pari päivää myöhemmin, toivottavasti ainakin nämä kanata tekevät myös toisen poikueen tälle kesää.
Kun kana oli hautonut yhden päivän, laitoin sille alle varsinaiset haudottavat munat.
20. haudontapäivän kohdalla, kun ensimmäiset tiput kuoriutuvat, olen siirtänyt emon pesineen omaan pieneen tilaansa, jossa se on saanut olla 3-4 päivää, jonka jälkeen emo on saanut olla vapaasti tipuinensa muiden kanojen joukossa. Tipuilla on oma tiputurvansa, siis pieni laatikko, missä on oma turvallinen juoma ja ruoka astiansa. Etuseinässä on harvahko verkko jotta kanat eivät pääse rosvoamaan tipujen ruokia.

tiistai 15. maaliskuuta 2016

Maaliskuun kylvöt

Tein tämän kuun kylvöt kuukalenterin mukaan 10. ja 11. päivä. Koulin samalla myös suurimman osa chileistä ja paprikoista. Ne pääsivät suoraan maitopurkkeihin, samoin kuin kolme amppelitomaatin taimea. Tomaateille jätin purkit vielä hyvin vajaaksi, niille voi sitten lisätä multaa sitä mukaa kun kasvavat. Aivan kaikille ei kuitenkaan maitopurkjeja riittänyt, vaan koulintaa odottamaan jäi vielä Habanerot ja suippopaprikat. Täytyypä muistaa rueta maitopurkkeja hamstraamaan ensivuonna jo aiemmin.

Kylvölistalla olivat kolmen sortin tomaattia, yhteensä 30 kpl, kasvihuonekurkkua, vesimelonia, sitruunameliassaa, sinilobeliaa, karpaattienkelloa, kesäleimua ja mustasilmäsusannaa. Jäin kyllä vielä miettimään olisiko jo pitänyt laittaa samettikukkiakin, moni tuntuu jo laittaneen, mutta pussin kyljessä oli vasta huhtikuussa.

Lisäksi otin pistokkaita mustaherukasta, puna-ja valkoherukasta sekä karviaisesta. Ne pääsi siihen kissanhiekkaan, sen kun pitäisi olla pistokkaille hyvä alusta, ilmava ja kostea.

Kunhan saan vielä loput paprikat ja chilit koulittua alkaa tilat olla lopussa. Tai oikeastaan ne loppuvat jo kun ne kolmekymmentä romaattia itävät. Ne ovat nyt toisaalla akvaarion lampun päällä, saavat siinä mukavasti pohjalämpöä, mutta se on muuten pimeä paikka joten ne olisi ikkunan ääreen siirrettävä kunhan itävät.

Minulla on tähän asti toiminut kasvatuspaikkana eteisen lipaston päällinen, taimet ovat olleet tuollaisessa minikasvarissa, se onkin olut varsin kätevä, kun taimet on täytynyt suojata sekä kissoilta että lapsilta. Siksipä taimikasvatus onkin erityisen hankalaa, kaikki on olatava hyvin suojattuina.
Nyt vaan alkaa olla niin että tuo kyseinen pieni muovikasvari alkaa olla tiensä päässä, sen muoviosat ovat antaneet periksi auringon haurastuttavalle voimalle ja jo viime kesänä niitä meni niin paljon rikki, että en saanut kasattua enää kuin tuollaisen kaksihyllyisen tason. Normaalisti hyllyjä on sopinut neljä tuohon lipaston päälle, nyt alhaalla ei ole hyllyä ollenkaan vaan koko höskä on vain neljän putken varassa, ja on kovin heilakka kun siinä ei ole tukevia muoviosia ja ylhäälle olisi mennyt vielä yksi hylly.
Olen muuten käyttänyt lisävalona vanhoja akvaariovalaisimia, akvaarioliikkeissä (tai lemmikkiliikkeissä) on muuten yleensä parempi valikoima loisteputkia, löytyy myös kasvivaloja. Valojen päällä on myös sopivan lämmin siementen itämistä ajatellen. Kylvetyt voi olla lamppujen päällä, ja jo itäneet alla. No vähänhän siinäkin on tilaa jos kylvettävää on paljon, mutta hyvä apu ne on kyllä ollut.

No nyt haaveilenkin ostavani isomman tuollaisen muovisen pikkukasvarin, sellaisen missä olisi kaksi hyllyä vastakkain ja teltta niiden päällä, hyllyjä voisi alkuun käyttää tuossa pöydällä ja kunhan ilmat sen verran lämpiää että kasvaria viitsii lämmittää, voisi molemmat hyllyt siirtää kasvariin ja lämmitää pelkästään minikasvaria kasvihuoneen sisällä. Sinne pitäisi sopia kaikki taimet, ellen sitten tulevaisuudessa ala kesäkukkia ihan tolkuttomasti kasvattamaan.
Toivottavasti äiti saa oman kasvarinsa aikaisin valmiiksi, että pääsen edes osasta taimia eroon.

Pitääpäs vielä lisätä, että nyt oli kyllä kaikki kohdallaan, ensimmäiset tomaatit olivat näköjään tänään tulleet pintaan! Siis vain neljässä päivässä, ikinä ei ole tomaatit minulla niin nopeasti itäneet. Viime kuussa laittamissani muutamassa amppelitomaatin siemenissäkin meni melkein pari viikkoa. Kait se on tähän kuukalenterin toimivuuteen uskottava.

maanantai 14. maaliskuuta 2016

Kasvihuoneen rakentaminen itse

Kerron tässä hieman vinkkejä niille jotka aikovat rakentaa kasvihuoneen itse, esimerkiksi vanhoista ikkunoista. Nämä ovat tosin vain omia huomioitani, omista kokemuksistani.
 Ja jokainen voi niitää käyttää tai olla käyttämättä, riippuen millaisen kasvarin haluaa ja millä budjetilla, silläkin on väliä haluaako tekeleensä kestävän vain onko sen vain tarkoitus olla nopea ja halpa suoja sitä tarvitseville kasveille.

1. Perustukset. Lasi hajoaa helposti ja maalajista riippuen routa liikuttelee rakennuksia enemmän tai vähemmän.
Me emme kaivaneet syvälle, mutta jos haluaa pelata varman päälle, tulee routiva maa-aines korvata routimattomalla, meidän korkeuksilla se tarkoittaisi sellaista parin metrin kuoppaa. Toinen vaihtoehto on laittaa routaeristys koko kasvarin pohjan alalle ja kaksi metriä seinistä ulospäin.
Me kuitenkin teimme kevyemmän, ehkä noin puolen metrin syvyisen kuopan jonne hiekka tasaamaan, siihen eristys 50mm finnfoam, noin puolenmetrin leveydeltä ja siihen valettiin antura ja sokkeli. Salaojat myös tietenkin. Lattia on myös eristetty, mutta penkkien kohdalla on eristys jätetty pois.
Maan jäätyessä syksyllä ei ollut ongelmia, mutta keväällä nähdään miten käy roudan sulaessa, kun lunta ei ollut nimeksikään kovien pakkasten tullessa on maa jäätynyt syvälle. Keväästä tulee siis meidän kasvarin koetinkivi.

2. Puiset rakenteet. Kasvihuone tuppaa olemaan melko kostea paikka ja se ei ole puulle mikään ihanteellinen tilanne. Huolehdi siis että rakenteet ja liitokset on sellaiset ettei niihin jää vesi seisomaan, vaikka kasveja kastelisi runsaammin ja että, mikä kastuu pääsee myös kuivamaan.
Monissa kasvareissa on vain pienet räystäät tai ei ollenkaan, mutta suosittelisin tekemään kunnon räystäät. Ne suojaavat ulkoapäin tulevalta vedeltä ja ennen kaikkea ettei katolle satava vesi valu sivuseiniä pitkin. Tämä on meillä vielä ongelmana, koska kattona on vain muovia eikä räystäitä ollenkaan, viime kesänä kun jatkuvasti satoi, vesi valui seinistä sisälle asti ja osa puurakenteista oli katkuvasti märkänä. Kuivempana kesänä se ei välttämättä olisi ollut niin iso ongelma.
Tulevana kesänä onkin tärkeää saada kunnon katto kasvihuoneeseen!

3. Kulkuväylät. Oven olisi hyvä olla niin leveä, että siitä sopii kulkemaan korrikärryillä, meillä on vanha parvekkeen ovi, ehkä 70 leveä.
Kynnys olisi myös hyvä olla matala jotta siitä on helppo niillä kottikärryillä mennä. Meillä ei ole kynnystä kuin muutama sentti ulkopuolella.

4. Lattia. Jos tekee lattian betonista (tai muusta vettä läpäisemättömästä materiaalista), niin kuin meillä, olisi siihen hyvä tehdä kaato ovelle päin, jotta veden saa helposti ulos esimerkiksi kasvaria pestessä. Tähän myös auttaa jos sisäpuolella ei ole kynnystä lainkaan. Meillä on kynnys upotettu sisäpuolelta lattian tasaan. Jos teet lattian esim laatoista tai vanhoista tiilistä, ei ole siltikään yhtään liioiteltua laittaa myös lattian alle eristys tai kunnon kerros hiekkaa. Tasaisella lattialla on mukava työakenellä ja siihen on helpompi sijoittaa pöytä ja tuolit jos sellaiset haluaa.

5. Koko. Tekipä kasvihuoneesta minkä kokoisen tahansa, tee mahdollisimman iso. Kun et voi pinta-alaa kasvattaa, kasvata kasvihuonetta ylöspäin. Mitä pienempi kasvihuone, sen enemmän kasvari hyötyy ylimääräisestä korkeudesta. Ihan sillä että tekee sokkelista korkeamman saa kasvihuoneeseen lisää ilmatilaa. Se taas auttaa kasvihuoneen oloja säilymään tasaisempana. Korkea, betoni- tai tiilisokkeli varaa myös mukavasti lämpöä. Älä kuitenkaan käytä tiiliä maan pinnan alapuolella, vaan tee betonista tai lecaharkoista maan tasalle ja siitä ylöspäin vasta tiiliä, ne ei muuten kestä.
Meillä tulee katon harja jonnekin kolmeen metriin, ja olen muuten tyytyväinen että tehtiin kasvihuoneesta korkea!

6. Tuuletus. Lämpimässä kosteassa ne pöpöt viihtyy, tuuletus on tosi tärkeää, joten tuuletusluukkuja tulee olla riittävästi ja mielellään eri puolilla huonetta. Kannattaa myös ottaa huomioon, että ovea ei voi välttämättä pitää auki, jos ei halua sinne kutsumattomia vieraita. Ei ole kiva huomata, että naapurin kissa pitää kasvihuonetta vessanaan tai koiran on käynyt kaivelemassa kaikki taimet ylös penkeistä. Kannattaa siis suunnitella tuuletus niin että se tapahtuu ensisijaisesti muualta kuin ovesta. Hyvä tuuletus ala on 10-15% kasvihuoneen pinta-alasta, tuuletusluukkuja olisi lisäksi hyvä olla vähintään kaksi, näin ilman ei tarvitse päästä ulos ja sisään samasta luukusta.
Meillä tuuletus ala on 18% kolmessa luukussa, lisäksi on tietysti ovi. Kolmella seinällä on yksi aukeava ikkuna seinän yläosassa, neljännellä on vielä ovi.

7. Lämpö. Vaikka rakentaisi lämmittämättömän kasvihuoneen, kannattaa silti miettiä miten hoitaa alkukesän ja alkusyksyn hallat. Se varaava sokkeli auttaa etenkin loppukesästä, kun on hyvin lämmennyt, samoin isot tummat vesiastiat varaavat lämpöä. Kynttilätkin lämmittävät, mutta niissä on huomattavan iso paloriski, joten niiden kanssa täytyy olla todella huolellinen! Jos ei pysty edes roikalla vetämään sähköjä kasvihuoneeseen, jotain kaasukäyttöisiä lämmittimiä on myös olemassa mitä voi kasvihuoneessa käyttää, mutta minulla ei ole niistä kokemusta.
Meillä on roikka vedetty kasvihuoneeseen keväällä ja öljytäytteinen patteri termostaatilla. Termostaatillinen on hyvä koska sitä ei tarvitse vahtia niin paljon. Vaikka ajattelisi (niin minäkin ensin ajatteli) että viljelee vain sen ajan minkä säät sallii, on varsin ankeaa jos yhtäkkinen kylmä yö vie raakileita täynnä olevat tomaatit juhannuksena. Mitä pohjoisemmaksi mennään sen järkevämpää ajoittainen lämmittäminen on. Meilläkin voi täällä 5 vyöhykkeellä olla juhannuksena hallaa ja ensimmäiset hallat tulevat yleensä elokuussa, joten kasvukausi saattaisi joinakin vuosina jäädä huomattavan lyhyeksi. Syksyllä isot karaistuneet taimet kyllä kestävät yllättävänkin kylmää, mutta keväällä pienien taimen suojauksesta on huolehdittava!

8. Kiinteät rakenteet. Kasvihuoneessa voi viljellä joko maassa tai astioissa. Molemmissa on puolensa. Maapohjaisissa penkeissä (kohopenkkejä kannattaa jokatapauksessa käyttää), kosteus säilyy paremmin ja nousee myös alhaalta päin jos maa on hikevää. Toisaalta astioissa voidaan kastella ja lannoittaa jokaista kasvia yksilöllisemmin. Pienempiä kasveja, kuten yrttejä ja paprikoita ja chilejä voi myös siirtää tarvittaessa ulos. Tämä onkin yksi syy ,miksi minä tein sekä kiinteitä maapohjaisia kohopenkkejä, mutta jätin reilusti tilaa myös ruukuille. Ei taida olla ihan tavatonta että chilit ja paprikat vetävät ötököitä puoleensa, ne on helppo ötökkäinvaasion iskiessä heivata pihalle jolloin muut voivat toivottavasti niiltä säästyä.
Jos haluaa kasvattaa kasvihuoneessa viiniköynnöstä tai muuta monivuotista kasvia olisi hyvä ainakin niille jättää oma maapohjainen paikkansa. Astiaviljelyssä on kyllä omat etunsa, juuri tilojen muuntelun suhteen ja puhtaanapidossakin on puolensa.
Puurunkoisessa kasvihuoneessa ei yleensä ole ongelmana laittaa koukkuja kasvien tukinariulle, mutta kannattaa niidenkin paikkaa vähän miettiä ennen kasvien istuttamista, helpompi nekin laittaa ennemmin kuin myöhemmin.

tiistai 1. maaliskuuta 2016

Maaliskuun kuukauden kuva

 Aivan mahtavista ulkoilu ilmoista ollaan saatu nauttia, harmi vaan että kovin vähän ollaan kuitenkaan ehditty olla ulkona. Kasvariin olisi ihana mennä tämmöisinä päivinä juomaan vaikka kaakaota, se vaan on niin täynnä tavaraa, että ovelta saa vain katsella.
 Saattaisko olla, että meillä vähän lämpö vuotaa jostain kohden kattoa? No eipähän tartte runsaslumisina talvinakaan miettiä mitään lumien tiputtelua, ei ne siellä pysy kuitenkaan.
 Mehiläiset toivottavasti jaksavat vielä hetken aikaa majailla mökissään ennen puhdistuslentoa. Toissa vuonna, kun oli myöskin kohtuu vähäluminen talvi, mehit kävi lentelemässä jo 7.3, olin merkannut että pesän edusta oli jo paljaalla maalla. Vielä toivottavasti lunta riittää täksi kuukaudeksi.
Ensimmäiset kylvöt itivät jotenkin tavattoman hitaasti. Olenkin pikkuisen perehtynyt kuukalenterin mukaan viljelyyn ja olin tietysti just aivan väärään aikaan laittanut nämä kylvöt. Saattaahan silläkin tietysti olla vaikutusta, että tänä vuonna en saanut järjestettyä niin hyvää pohjalämpöä näille, kuin aikaisempina vuosina. No seuraavat otolliset päivät kuun suhteen olisi 10-11.3 joten silloin menee tomaatit ja muut kylvöön, pitää järjestää niille myös paremmin pohjalämpöä. Silloin pitää myös koulia nämä ensimmäiset kylvöt omiinsa. On muuten todella vaikeaa ollut pitää itsensä pois siemenhyllyiltä, saatika nettikaupoista. Onnkesi krooninen rahapula vähän hillitsee.