keskiviikko 30. maaliskuuta 2016

Tipuja ja kanoista omavaraiselle

Vuoden ensimmäiset tiput saatiin pääsiäiseksi.
Pääsiäistipuja
 Ensimmäisen kanan alta saatin lopulta viisi tipua, kymmenestä munasta. Yksi muna meni rikki, yksi oli tyhjä, yksi tipu ei jaksanut kuoriutua, yksi hävisi mystisesti ja yksi oli kuollut ensimmäisen yön jälkeen. No olisihan voinut paremminkin mennä, erityisesti se hävinnyt ja kuollut tipu harmittaa, olisiko jäänyt tipu vahingossa emonsa alle.
No eilen ja tänään oli seuraavien tipujen kuoritumisvuoro, sieltä löytyikin 11 tipua, oli ilmeisesti yksi toisesta poikueesta eksynyt väärään pesään, kun toisella ei näkynytkään enää kuin neljä tipua. toivottavasti kaikki menee hyvin, oli pari ihan vasta kuoriutunutta kun olivat hieman märkiä vielä. Näiden emo onkin viime kesän poikasia, oma kasvatti siis!
Kolmas kana on vielä hautomassa, sillä olisi vielä viikon verran hommaa jäljellä, toivottavasti onnistuu, koska tämä kana survoi viime kesänä kaikki munat hajalle, nyt ei ole kyllä yhtään rikkonut.

Nämä kanathan ovat olleet meillä reilun vuoden ja sitä ennen meillä oli kesäkanoja. Omavaraisuudesta haaveilevalle kanat on varmaan ensimmäinen ja helpoin pitää. Kannattaa kuitenkin tarkaan miettiä millaisia kanoja haluaa, tarvitaanko vain munia vai tuotetaanko myös lihaa. Pelkkään munantuotantoon sopivat varmaan parhaiten ne munintaan jalostetut rodut tai niiden ja esim maatiaisen risteytys.
Tiput on aivan ihania, mutta niistäkin noin puolet on kukkoja, eikä aina kaikille kanoillekaan löydy uutta kotia, eläinmäärää kukaan tuskin loputtomasti pystyy kasvattamaan, eikä se jonkin asteisessa omavaraudessa ole perusteltuakaan. Kannattaa siis miettiä haluaako tosissaan kanojensa hautovan!
Ja vaikka ei pitäisi kukkoa, niin se kana saattaa silti hautoa, vaikka munista ei mitään koskaan tulisikaan. Ja silloin kun kana hautoo, se ei muni moneen viikkoon.
Kotimainen maatiaisrotu on monessa suhteessa hyvä, mutta se on kovin pieni lihntuotantoa varten ja monesti myös hautomaintoinen. Toisaalta se on sopeutunut hyvin meidän kylmään ilmastoon ja on pääsääntöisesti myös hyvin terve ja pitkäikäinen. Alkuun olin varma että meille tulee tietysti kotimaisia maatiaiskanoja, mutta ensimmäiset kesäkanat saivat harkitsemaan lihaisampaa rotua. Meillä oli kaksi maatiaisen ja munijarodun risteytystä ja ne olivat erinomaisia kanoja munantuotantoon, mutta ne munivat saman värisiä munia kuin sussex kanamme, jonka takia ne vaihtoivat kotia. Nyt onkin harkinnassa ottaa kaksi valkoisia munia munivia kanoja, niitä mitä tehotuotannossakin käytetään. Niillä pystyisi varmistamaan edes vähäisen munan tulon, silloinkin kun muut hautoo tai hoitaa poikasia.
Jos taas halutaan sekä munia, että lihaa täytyy tosiaan ajatella kanan ja kukon kokoa. Meillä on sussex kanoja ja niihin olen todella tyytyväinen. Ne ovat rauhallisia, kestäviä, hyviä munioita ja jo 3-4 kk iässä niistä saa kelpo paistin. Ne myös hautovat hyvin ja hoitavat poikasensa. Muita hyväksi kehuttuja rotuja ovat orpington ja plymouth rock. Isoista roduista ainakin jättikochinista olen kuullut tosin huonoa lihantuotantoa ajatellen, että iso koko ei aina takaa rodun sopivuutta lihantuotantoon.

Kannattaa myös miettiä, että haudottaako tipunsa kanan alla vai koneessa. Koneella haudottaessa, kanat saavat keskittyä munintaan, eikä niiden tarvitse olla hautomaintoisia. Koneella haudottaessa voi myös itse määritellä milloin haluaa tipunsa kuoriutuvan. Toisaalta silloin joudut itse huolehtimaan tipuista, lämmöstä ja ruuasta ja kanojen tavoille opettamisesta.
Kanan alla haudottaessa kana huolehtii, munien kääntelystä, lämmöstä, kosteudesta. Tipujen kuoriuduttua hoitajan tulee vain huolehtia että puhdasta vettä ja hyvää ruokaa on saatavilla, kanaemo huolehtii lopuista.
Koneella hautoessa tilaa saa olla varttuna sisältä tai muusta lämpimästä tilasta, koska pienet tiput eivät kestä kylmää, emon alla on aina lämmin.
Meillä kanaemot hoitavat siis tipujen hautomisen ja hoidon, kymmenen munaa olen aina kanan alle laittanut.
Tänä keväänä houkuttelin kanoja hautomaan laittamalla pesiin muutaman merkityn houkutusmunan, se tehosikin hyvin, sillä ensimmäinen kana alkoi hautoa viikko sen jälkeen ja toinen pari päivää myöhemmin, toivottavasti ainakin nämä kanata tekevät myös toisen poikueen tälle kesää.
Kun kana oli hautonut yhden päivän, laitoin sille alle varsinaiset haudottavat munat.
20. haudontapäivän kohdalla, kun ensimmäiset tiput kuoriutuvat, olen siirtänyt emon pesineen omaan pieneen tilaansa, jossa se on saanut olla 3-4 päivää, jonka jälkeen emo on saanut olla vapaasti tipuinensa muiden kanojen joukossa. Tipuilla on oma tiputurvansa, siis pieni laatikko, missä on oma turvallinen juoma ja ruoka astiansa. Etuseinässä on harvahko verkko jotta kanat eivät pääse rosvoamaan tipujen ruokia.

8 kommenttia:

  1. Se on ihanaa seurattavaa, kun kana hoivaa tipujaan. Katselis vaikka kuinka kauan!

    Meillä on kans tasan viikon päästä "laskettu aika". Muniksesta hankitut orpingtonin munat pitäis alkaa kuoriutumaan. Läpivalaisussa 12:sta munasta 9:n oli alkanut kehittymään. Katsotaan nyt, montako kuoriutuu. Kaikkihan voi vielä mennä vaikka pieleenkin! Tää on aina niin tällästä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minä en läpivalaissut kertaakaan munia, viime kesänä niitä tutkaili koko ajan, tosin olisi ollut varmaan järkevää, kun se mät mun haisee.. Kanaemot on kyllä ihania tipuineen. Toivottavasti teillekin tulee monta tipua!

      Poista
  2. Olipas mielenkiintoinen postaus, kiitos tästä. Kaunis kuva.

    VastaaPoista
  3. Olipa mielenkiintoinen juttu tipuista ja kanoista :)

    VastaaPoista
  4. Kyllä meillekin vielä tulee ympärivuotisia kanoja joskus. Orpingtoneita olen ajatellut. Kesäkanat ovat olleet maatiaisia.

    Kani on toinen "helppo" aloituseläin omavaraistelijalle, sehän sopii vaikka kaupunkiasuntoon. Huono puoli on se että joutuu teurastajaksi. Mutta niinhän omavaraistelussa joutuu, jos meinaa lihaa tai kalaa syödä.

    Jos vielä joskus jaksan niin kalkkunoita tekisi mieli... ja jos on energiaa ihan tolkuttomasti niin sitten vuohia...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Se teurastushan on vähän välttämätön paha, ikävää se kyllä on. Minä edelleen jahkailen niiden kanien kanssa, ottaako vai ei? Kun ei ole oikein valmista tilaa, niin jotain pitäisi niillekin ratustella. Kalkkunat kyllä kiinnostaisi mutta hirvittää se pa**an määrä.. haiskahtavatkin kuulema.

      Poista