maanantai 14. maaliskuuta 2016

Kasvihuoneen rakentaminen itse

Kerron tässä hieman vinkkejä niille jotka aikovat rakentaa kasvihuoneen itse, esimerkiksi vanhoista ikkunoista. Nämä ovat tosin vain omia huomioitani, omista kokemuksistani.
 Ja jokainen voi niitää käyttää tai olla käyttämättä, riippuen millaisen kasvarin haluaa ja millä budjetilla, silläkin on väliä haluaako tekeleensä kestävän vain onko sen vain tarkoitus olla nopea ja halpa suoja sitä tarvitseville kasveille.

1. Perustukset. Lasi hajoaa helposti ja maalajista riippuen routa liikuttelee rakennuksia enemmän tai vähemmän.
Me emme kaivaneet syvälle, mutta jos haluaa pelata varman päälle, tulee routiva maa-aines korvata routimattomalla, meidän korkeuksilla se tarkoittaisi sellaista parin metrin kuoppaa. Toinen vaihtoehto on laittaa routaeristys koko kasvarin pohjan alalle ja kaksi metriä seinistä ulospäin.
Me kuitenkin teimme kevyemmän, ehkä noin puolen metrin syvyisen kuopan jonne hiekka tasaamaan, siihen eristys 50mm finnfoam, noin puolenmetrin leveydeltä ja siihen valettiin antura ja sokkeli. Salaojat myös tietenkin. Lattia on myös eristetty, mutta penkkien kohdalla on eristys jätetty pois.
Maan jäätyessä syksyllä ei ollut ongelmia, mutta keväällä nähdään miten käy roudan sulaessa, kun lunta ei ollut nimeksikään kovien pakkasten tullessa on maa jäätynyt syvälle. Keväästä tulee siis meidän kasvarin koetinkivi.

2. Puiset rakenteet. Kasvihuone tuppaa olemaan melko kostea paikka ja se ei ole puulle mikään ihanteellinen tilanne. Huolehdi siis että rakenteet ja liitokset on sellaiset ettei niihin jää vesi seisomaan, vaikka kasveja kastelisi runsaammin ja että, mikä kastuu pääsee myös kuivamaan.
Monissa kasvareissa on vain pienet räystäät tai ei ollenkaan, mutta suosittelisin tekemään kunnon räystäät. Ne suojaavat ulkoapäin tulevalta vedeltä ja ennen kaikkea ettei katolle satava vesi valu sivuseiniä pitkin. Tämä on meillä vielä ongelmana, koska kattona on vain muovia eikä räystäitä ollenkaan, viime kesänä kun jatkuvasti satoi, vesi valui seinistä sisälle asti ja osa puurakenteista oli katkuvasti märkänä. Kuivempana kesänä se ei välttämättä olisi ollut niin iso ongelma.
Tulevana kesänä onkin tärkeää saada kunnon katto kasvihuoneeseen!

3. Kulkuväylät. Oven olisi hyvä olla niin leveä, että siitä sopii kulkemaan korrikärryillä, meillä on vanha parvekkeen ovi, ehkä 70 leveä.
Kynnys olisi myös hyvä olla matala jotta siitä on helppo niillä kottikärryillä mennä. Meillä ei ole kynnystä kuin muutama sentti ulkopuolella.

4. Lattia. Jos tekee lattian betonista (tai muusta vettä läpäisemättömästä materiaalista), niin kuin meillä, olisi siihen hyvä tehdä kaato ovelle päin, jotta veden saa helposti ulos esimerkiksi kasvaria pestessä. Tähän myös auttaa jos sisäpuolella ei ole kynnystä lainkaan. Meillä on kynnys upotettu sisäpuolelta lattian tasaan. Jos teet lattian esim laatoista tai vanhoista tiilistä, ei ole siltikään yhtään liioiteltua laittaa myös lattian alle eristys tai kunnon kerros hiekkaa. Tasaisella lattialla on mukava työakenellä ja siihen on helpompi sijoittaa pöytä ja tuolit jos sellaiset haluaa.

5. Koko. Tekipä kasvihuoneesta minkä kokoisen tahansa, tee mahdollisimman iso. Kun et voi pinta-alaa kasvattaa, kasvata kasvihuonetta ylöspäin. Mitä pienempi kasvihuone, sen enemmän kasvari hyötyy ylimääräisestä korkeudesta. Ihan sillä että tekee sokkelista korkeamman saa kasvihuoneeseen lisää ilmatilaa. Se taas auttaa kasvihuoneen oloja säilymään tasaisempana. Korkea, betoni- tai tiilisokkeli varaa myös mukavasti lämpöä. Älä kuitenkaan käytä tiiliä maan pinnan alapuolella, vaan tee betonista tai lecaharkoista maan tasalle ja siitä ylöspäin vasta tiiliä, ne ei muuten kestä.
Meillä tulee katon harja jonnekin kolmeen metriin, ja olen muuten tyytyväinen että tehtiin kasvihuoneesta korkea!

6. Tuuletus. Lämpimässä kosteassa ne pöpöt viihtyy, tuuletus on tosi tärkeää, joten tuuletusluukkuja tulee olla riittävästi ja mielellään eri puolilla huonetta. Kannattaa myös ottaa huomioon, että ovea ei voi välttämättä pitää auki, jos ei halua sinne kutsumattomia vieraita. Ei ole kiva huomata, että naapurin kissa pitää kasvihuonetta vessanaan tai koiran on käynyt kaivelemassa kaikki taimet ylös penkeistä. Kannattaa siis suunnitella tuuletus niin että se tapahtuu ensisijaisesti muualta kuin ovesta. Hyvä tuuletus ala on 10-15% kasvihuoneen pinta-alasta, tuuletusluukkuja olisi lisäksi hyvä olla vähintään kaksi, näin ilman ei tarvitse päästä ulos ja sisään samasta luukusta.
Meillä tuuletus ala on 18% kolmessa luukussa, lisäksi on tietysti ovi. Kolmella seinällä on yksi aukeava ikkuna seinän yläosassa, neljännellä on vielä ovi.

7. Lämpö. Vaikka rakentaisi lämmittämättömän kasvihuoneen, kannattaa silti miettiä miten hoitaa alkukesän ja alkusyksyn hallat. Se varaava sokkeli auttaa etenkin loppukesästä, kun on hyvin lämmennyt, samoin isot tummat vesiastiat varaavat lämpöä. Kynttilätkin lämmittävät, mutta niissä on huomattavan iso paloriski, joten niiden kanssa täytyy olla todella huolellinen! Jos ei pysty edes roikalla vetämään sähköjä kasvihuoneeseen, jotain kaasukäyttöisiä lämmittimiä on myös olemassa mitä voi kasvihuoneessa käyttää, mutta minulla ei ole niistä kokemusta.
Meillä on roikka vedetty kasvihuoneeseen keväällä ja öljytäytteinen patteri termostaatilla. Termostaatillinen on hyvä koska sitä ei tarvitse vahtia niin paljon. Vaikka ajattelisi (niin minäkin ensin ajatteli) että viljelee vain sen ajan minkä säät sallii, on varsin ankeaa jos yhtäkkinen kylmä yö vie raakileita täynnä olevat tomaatit juhannuksena. Mitä pohjoisemmaksi mennään sen järkevämpää ajoittainen lämmittäminen on. Meilläkin voi täällä 5 vyöhykkeellä olla juhannuksena hallaa ja ensimmäiset hallat tulevat yleensä elokuussa, joten kasvukausi saattaisi joinakin vuosina jäädä huomattavan lyhyeksi. Syksyllä isot karaistuneet taimet kyllä kestävät yllättävänkin kylmää, mutta keväällä pienien taimen suojauksesta on huolehdittava!

8. Kiinteät rakenteet. Kasvihuoneessa voi viljellä joko maassa tai astioissa. Molemmissa on puolensa. Maapohjaisissa penkeissä (kohopenkkejä kannattaa jokatapauksessa käyttää), kosteus säilyy paremmin ja nousee myös alhaalta päin jos maa on hikevää. Toisaalta astioissa voidaan kastella ja lannoittaa jokaista kasvia yksilöllisemmin. Pienempiä kasveja, kuten yrttejä ja paprikoita ja chilejä voi myös siirtää tarvittaessa ulos. Tämä onkin yksi syy ,miksi minä tein sekä kiinteitä maapohjaisia kohopenkkejä, mutta jätin reilusti tilaa myös ruukuille. Ei taida olla ihan tavatonta että chilit ja paprikat vetävät ötököitä puoleensa, ne on helppo ötökkäinvaasion iskiessä heivata pihalle jolloin muut voivat toivottavasti niiltä säästyä.
Jos haluaa kasvattaa kasvihuoneessa viiniköynnöstä tai muuta monivuotista kasvia olisi hyvä ainakin niille jättää oma maapohjainen paikkansa. Astiaviljelyssä on kyllä omat etunsa, juuri tilojen muuntelun suhteen ja puhtaanapidossakin on puolensa.
Puurunkoisessa kasvihuoneessa ei yleensä ole ongelmana laittaa koukkuja kasvien tukinariulle, mutta kannattaa niidenkin paikkaa vähän miettiä ennen kasvien istuttamista, helpompi nekin laittaa ennemmin kuin myöhemmin.

1 kommentti: