torstai 7. tammikuuta 2016

Pieni tarina pakkasesta

Tässä on pari päivää ollut kolmenkympin hujakoilla elohopea. Pakkasella siis. Tänään aamulla jopa -35 ja auto tuumasi vaan että ei tännään, ei tännään, kun kaupungille oltas oltu menossa. Suostuhan sekin sitten lähtemään, kun vähän sille leperteli.

No meillähän on ollu joka talvi näillä kolmenkympin pakkasilla ongelma, että keittiön kylmävesiputki jäätyy. Ja muistikohan kukaan sitä kuitenkaan tänä(kään) talvena, että sen vois vaikka vähän jättää vuotamaan jäätymisen estämiseksi. No ei muistanu.
Mies sitten askarteli sen jäätyneen putken kanssa pari tuntia, ja sai kyllä paikallistettua sen jäätyvän kohdan ja putkenkin sulaksi. Jospa sille nyt saataisi tehtyäkin jotain ettei joka talvi olisi sama ongelma.
No kuhan mies sai sen veden taas kulkemaan, eiköhän äiti soittanut, että pitäisi vessanpönttöä tulla ottamaan pois kun oli kaivo päässyt täyteen ja paskaputki jäätynyt, että saavat jätehuollosta tulla sulattamaan putket. Mies sit kokeili kuitenkin itse sen sulattaa, kun jätehuoltoa ei enää samalle päivälle olisi saanut, no eihän siitä mitään tullut kun oli jäätytnyt niin pitkältä matkalta. Meni siinä kuitenkin muutama tunti taas sen kimpussa askarrellessa.
Kotiapäin ajaessa (lievässä paskantuoksussa, saattoi olla että sitä paskavettä vähän roiskahti miehen päälle jossain kohdin), keskimmäinen päätti oksentaa autoon, kun sillä on kaamea räkätauti. Olin kyllä fiksusti osannut siihen varutua, kaarimaljalla ja oksennuksesta selvittiinkin melko vähäisin roiskein.
Ajattelin että nakkaan (pahvisen)kaarimaljan ikkunasta ulos, ettei sen lievän paskanhajun lisäksi tartte sitä oksennustakin haistella. No vielä mitä, eihän nuo sähköllä toimivat ikkunat halunnu aueta. Okei, ei hätää ajattelin, sanoin miehelle että hidasta tuossa seuraavassa risteyksessä, niin nakkaan sen oksennuksen ovesta.
Paitsi, että en muuten nakkaa. Mies oli aikasemmin rassannut noita lukkoja kun ne ei tahtonut oikeen kunnolla pakkasilla toimia. Ja jostain syystä vänkärin oven sisäkahva päätti lakata toimimasta, ulkopuolelta se kyllä ihan hyvin aukesi.
Eli siis, istutaan kiltisti kotiin asti oksennus sylissä.
No auto se päätti sitten vielä vähän ennen kotiin pääsyä näpäyttää (kun se kerran pakotettiin töihin pikkupakkasilla) ja päätti että se vänkärin lukko ei haluakaan yhtäkkiä toimia ja löysäsi oven auki. Se jäi raolleen, mutta kokonaan auki sitä ei edelleenkään saanut (koska se sisäpuolen kahva ei toiminut).
Siinä sitten oksennuskulho toisessa kädessä, toisella pitäen auton ovea kiinni, sai miettiä että itkeäkö vai nauraako. No vähän se naurun puolelle meni, kun kotiin oli alle kilometri, mutta jos olisi pitempi matka ollut vielä niin tiedä sitten, melkoisen kylmä viima sieltä oven raosta kävi.

Mutta eihän ne päivän tapahtumat sitten siihen vielä loppunut. Kotona saimme iloisesti todeta että se keittiön kylmävesiputki oli jäätynyt uudelleen (se oli kyllä jätetty tippumaan, ilmeisesti vain liian pienelle), mutta sen lisäksi myös suihkun ja pesukoneen kylmävesiputket olivat jäätyneet. Mies olisi kyllä halunnut käydä suihkussa, kun se edelleen haiskahti lievästi paskalta ja ne lievästi haisevat vaatteet olisi ollut ihan mukava myös pestä.
No peseytyminen onneksi järjestyi käsisuihkun avulla (vessan hanan putket olivat sentään vielä pysyneet sulana). No mikäpäs sen mukavampi iltapuhde kuin lähteä rassaamaan niitä jäätyneitä putkia, ettei ne vain jäädy enempää, ja pahimmassa tapauksessa rikkoudu.

Oikeestaan mun piti kirjoittaa vuohista ja kanoista, mutta niistä sitten toisella kertaa.. kun tuli pieni tarina pakksesta.

4 kommenttia:

  1. Voi ei. Ei saisi vissiin nauraa, mutta kyllä nauroin ihan ääneen teidän oksennus-paska-vesi jäätyy seikkailulle! Ajatella että jotkut sanoo että arki on tylsää!

    VastaaPoista
  2. Ihana selviytymistarina! Mä niin nauroin ääneen! ='D
    Vaikka eihän noi asiat kyllä silloin naurata, kun itellä on tilanne päällä! Koputan nyt niin lujaa puuta, kun me ollaan säästytty pahimmilta jutuilta. Putket ja viemärit toimii, vielä. Pakkasta on meilläkin -31 jo toista päivää. Onneksi huomenna lauhtuu vähän. Mutta silloinhan ne putket saattavat viimeistään jäätyä!

    VastaaPoista
  3. Hieno tarina. Meilläkin on kylmää, taitaa olla sama tilanne joka puolella Suomea. Olenkin eka kertaa blogissasi; kiva ja mielenkiintoinen blogi. Mukavaa alkavaa viikonloppua sinulle!

    VastaaPoista
  4. No huh, olipa tarina. Toivottavasti saatte pysymään ne putket auki, eivätkä pääse halkeamaan.

    VastaaPoista