tiistai 14. heinäkuuta 2015

Kasvihuone

 Olen jo jonkun aikaa haaveillut isosta ihanasta kasvihuoneesta, ja vihdoinkin olen sellaisen saanut.
Haaveilu omasta kasvihuoneesta alkoi oikeastaan näistä ikkunoista.
Kuten joku tarkkasilmäinen saattaa nyt huomata, ei tässä valmistuneessa kasvarissa ole ainuttakaan siihen alunperin suunniteltua ristikkoikkunaa. Mutta ei haittaa, niillekin on jo suunnitteilla ihan oma paikka.

Suunnitelmathan muuttui ainakin tuhat ja yksi kertaa, ja mitä lähemmäs tultiin rakentamista, sitä useammin ne muuttuivat. Ja vielä muutaman kerran rakentamisen aikanakin.
Sokkeli tehtiin jo viime syksynä ja toukokuun alussa valmistui sitten jo käyttökuntoon. Toivoinkin äitienpäivälahjaksi pari säkkiä laastia, että saadaan tiilireunukset muurattua. Rautakauppa ei tosin ollut varautunut ollenkaan äitienpäivään ja laastit oli loppu! Voitteko kuvitella? No valmistui nekin sitten heti seuraavalla viikolla ja sain jo toukokuun alussa rahdattua kaikki kasvit kasvariin, istuttamaan ei vielä tosin silloin sinnekään päässyt.

Tomaatitkin oli varmaan yli metrin mittaisia hujoppeja, mutta oikein kelvollisia niistä kuitenkin sitten tuli ja ensimmäinen raakilekin oli jo istuttaessa näkyvissä. Nyt on ensimmäiset kypsät kirsikkatomaatit jo syöty.



Kasvarissa on neliöitä noin 10 ja katonharja nousee melkein kolmeen metriin. Kun ei saanut ilman lupia rakentaa kuin kymmenen neliötä, päätin kasvattaa sitten tilaa ylöspäin.
Kasvihuoneessa on etelä- ja länsiseinustalla 70 cm (plus tiili) leveä kiinteä penkkin josta länsi-pohjois kulmaan on varattu erillinen kaukalo viiniköynnökselle. Kaukalon pohjalla on kerros reikätiiliä estämässä ainakin isompien elukoiden pääsyn köynnöksen juuria syömään, välistä voi kuitenkin juuret ujuttaa maahan asti.
Pohjois seinustalla oven vasemmalla puolella on vähän kapeampi kiinteä penkki. Itäseinusta om varattu hyllyille ja muille.
Lattia valettiin betonista, mutta penkeistä se jätettiin pois, niissä on maapohja.
Kolmella seinällä on seinän yläosassa yksi noin 50x120 cm kokoinen aukeava ikkuna ja pohjoisseinällä tietysti ovi.

Ja sitten se katto. Minun piti laittaa sinne kennolevyt, olin jo katsonut ne valmiiksi ja varannut
Suippopaprika
budjettiinkin, mutta sitten tajusin että minähän voisin saada vuohiakin sillä rahalla...
Katto siis on edelleen kesken, siinä on vain kasvihuonemuovia ja päätykolmiotkin olisi tarkoitus tehdä uusiksi, eikä kyllä hirveästi hivele silmää, mutta minkäs teet. Jospa minä ensi kesänä saisin sitten siihen ne kennolevytkin. Kasvari on myös ihan kokonaan maalaamatta tai ylipäätään käsittelemättä millään, mutta jospa senkin ehtisi tehdä vielä syksyllä tai sitten keväällä. Sisätilat tulee valkoiseksi, mutta en vaaan osaa päättää mitä väriä ulos laitetaan. Muut rakennuksethan meillä on perinteistä punamultaa, valkoisin laudoin, mutta jotenkin en nää kasvaria maalaavani punamullalla. Ehkäpä keltamullalla sitten? Valkoinenkaan ei nyt ole ihan itsestään selvä vaihtoehto. Tervamaaliakin on mietitty.
Minkä väriseksi sinä maalaisit kasvihuoneen?

Kirsikkatomaatti
Tänä kesänä kasvari on hieman vajaakäytössä, kun tyhjää tilaa jäi vaikka kuinka, mutta korjataan sekin asia ensi vuonna. Chilit ja paprikat laitoin kaikki ruukkuihin ja sankoihin. Tomaatteja istutin 11 kpl eteläseinustalle. Paljon muutapa siellä ei sitten olekaan, kun viiniköynnöskin on vielä hankkimatta. Ensi keväänä pääsee jo ihan toisella lailla hyödyntämään kasvihuonetta.

Ja tästäkin saan taas kiittää omaa rakasta ahkeraa miestä!

Kasvimaan uusi ilme

Tänä vuonna keskityttiin kasvimaan laajentamisen sijaan vähän kasvimaan ulkoasuun. Kaikissa 11 penkissä on nyt hienot lautakehykset. Yksi penkki on kooltaan 400x130cm, tuo leveys on kyllä ihan maksimi että tällainen tappikin ylettää myös penkin keskelle. Tosin on minulla apuna sellainen leveä lankun pätkä jonka voi laittaa reunojen päälle ja tasapainoilla siinäkin, jos sattuu huvittamaan. Ainakin siemeniä kylvettäessä siitä oli apua, mutta kitkemään yltää ihan hyvin reunaltakin.

No nyt totuuden nimissä kuitenkin, että laajennettiin me vähän siltikin. Tehtiin kaksi uutta lämpöpenkkiä, jotka on vähän korkeampia (kaksi lautaa päällekäin) ja yksi mansikkapenkkikin pitäisi vielä tälle kesää laittaa. Niin ja tietysti uusi puolen aarin perunamaa.

Keräkaali `Premiere`
Ulkona vaan on ollut niin kylmää ja märkääkin, ettei siellä sitten mikään tahdo kasvaa. Paitsi kaalit, ne tykkää ja näyttää onnistuvan hyvin. Viime vuonna minulla oli vain parsa- ja kukkakaalia, mutta eihän niistä mitään tullut, nyt on vain keräkaalia ja hyvin näyttäisi onnistuvan. Kyllä minä niin odotankin varhaiskaalia! Peittelin kaalit visusti harson alle heti istutuksen jälkeen, harso olikin kätevä kiinnittää pyykkipojilla lautakehyksen reunoihin. Pysyi harsokin puhtaampana jos sen olisi maahan haudannut. Jokunen reikä näyttää kaalinkin vanhemmissa lehdissä olevan, mutta kasvua ei ole ötökät haitannut. Lisäksi saivat maan katteeksi reilun kerroksen ruohosilppua kyyditettynä puolivalmiilla kompostilla. Samassa penkissä olleet lantuntaimet sen sijaan on hieman pitsisemmät ja kituliaammat, ehkä niistäkin jokunen kuitenkin selviytyy.

Kaksi uutta lämpöpenkkiä.
Lämpöpenkeissä sen sijaan on hieman harvan näköistä. Kaiken kiireen, rakentamisen ja kasvimaan laiton ja muun homman keskellä hoidin hieman huonosti avomaankurkun taimiani ja vain yksi kymmenestä on enää hengissä, se yksi on kyllä sitten hyvin pirteä ja joku kurkun alkukin näkyy, vaikka kokoa ei ole vielä nimeksikään.
Kesäkurpitsatkin ovat hieman piristyneet ja alkavat kohta satoakin jo tuottamaan. Niitä laitoin molempiin penkkeihin yhden.
Toiseen penkkiin tuli sitten sen yksinäisen kurkun taimen kaveriksi meloni Santon, oli kaupan ainut lajikevaihtoehto, ainakaan muita ei enää hyllyssä ollut, joten katsotaan mitä siitä tulee jos tulee mitään.
Toisessa lämpöpenkissä on sitten vesimeloneita, joissa niissäkin näkyy jo ensimäiset poikakukat, mutta jos koko loppukesä ja syksy on yhtä kymää kyytiä, ei taida mistään meloneista tulla mitään.
Ensimmäiset katettu.

Kaikki kasvimaan käytävät tullaan kattamaan oksasilpulla ja alle tulee maanrakennuskangas, jospa rikkikset sitten pysyisivät hieman kurissa. Vielä pitäisi hakettaa reilusti lisää oksia, että saadaan loputkin käytävistä katettua.

Käytävät on 50 cm leveitä ja keskikäytävä 150 cm leveä. Jos tekisi korkeammat penkit voisi 60 cm leveät käytävät olla paremmat, mutta matalille penkeille puoli metriä riittää ja kottikärryjenkin kanssa sopii vielä hyvin. Lautakehykset on käsitelty tervan ja pellavaöljyn seoksella.

Kaikkihan täälläkin on vielä kesken, mutta suunatana on minun unelmien puutarha ja nyt se vihdoin alkaa jo hahmottuakin. Onni on ihana mies joka jaksaa tämmöisiä värkätä!

keskiviikko 8. heinäkuuta 2015

Kuulumisia

Tehtiin pieni määrä heinää, olishan nuo kuivunut varmaan maassakin ihan hyvin, mutta halusin kokeilla kuitenkin ne laittaa seipäälle. Ei ole taatusti tehty minkään taiteen sääntöjen mukaan, vaan jospahan nuo kuivuisi silti, olivatkin kyllä jo melko kuivia kun ne seipäälle laitetiin kun seuraavana päivänä vasta kaadosta ehdittiin tehdä. Tämä on melkein ainut kohta meillä mistä voitiin tehdä kun muualla kasvaa niin paljon kaikkea muutakin, mitenhän lienee kuivuu esim. koiranputket ja mesiangervot ynnä muut? Ongelmallista oli myös tuo pohjalla oleva vanha heinä, kun eihän näitä alueita ole niitetty vuosikausiin ja se kaikki on vaan jäänyt tuohon maahan. Mutta eiköhän siitä hyvä tule pikkuhiljaa.
 Jouduttiin hieman valitettavasti luopumaan meidän kukosta Ukko-Pekasta. Yhtenä päivänä kukko vaan päätti hyökätätä minun päälle. Se oli viimeinen kerta kun oli vapaana, ja senkin jälkeen hyökkäili joka päivä minua kohti, onneksi tosin tarhan verkko oli siinä välissä. Ukko-Pekkahan oli vielä hyvin nuori, vain noin 8-9kk ja vasta saavuttamassa jonkinlaista arvostusta kanoilta. Ehkä se olisi saattanut luonteeltaan tasoittuakin vanhemmiten, mutta kun on noita pieniä lapsia ei vaan voi katsella vihaisia eläimiä, varsinkin kun nämä sussex kukot ei nyt ihan mitään pieniä ole.
mutta täytyy kyllä sanoa että jos kukko oli komea niin kyllä siitä ihan syötäväksi astikin oli! Kukko painoi 2,1 kg, siis kynimisen, suolistamisen ja pään ja jalkojen poiston jälkeen! Fileet oli noin 340g ja koivet jotain vajaan 800g luokkaa, Kaapollekin jäi siis vielä melkoisen makoisat makupalat, kun itselle ei otettu kuin fileet ja koivet. Mutta koko luokka siis niillä oli sama kuin kaupan broilerilla, niillä isommilla.
Yksi asia minkä panin kyllä merkille suolistettaessa, oli että kukko näytti jotenkin rasvoittuneelle, varsinkin kun oli noin nuori. Meillä on ollut kanoilla punaheltta täysrehu (ja ruoantähteet ja ulkoa saatava), mutta kukoille se ei oikein taida sopia, sille olisi varmaan parempi hieman kevyempi ruokavalio. No nyt tilasinkin puolitiivistettä, kun mies onnistui hakkimaan pari säkkiä kauraa suht edullisesti. Agrin hinnoilla ei kyllä viitsi kauraa paljon ostella. Olenkin ajatellut että voisiko siirtyä kokonaan ei-teolliseen rehuun.
 Vuohetkin on pysynyt vihdoin ja viimein aitauksessaan, muutaman kerran tultiin langoista läpi, mutta nyt on taidettu vihdoin hoksata mikä tuossa sähköaidassa on ideana. Kunnon tärskyt molemmat on siitä ottanut ja sitten ei meinannut uskaltaa tulla ulos ollenkaan. Toimiihan se aita tietysti tehokkaasti niinkin että vuohet pysyy sisällä vaikka ovi on auki, mutta silloin jää vuohilla se toinen homma, maisemanhoito, kokonaan hoitamatta. Nyt on kuitenkin pysytty niin hyvin aidan sisällä ja kotiuduttukin sen verran, että viikonloppuna (jos säät vain sallivat) voisi aidata isomman laitumen. Jos kokeilisi ainakin yhden langan jättää poiskin.
Etsi kuvasta kaksi vuohta.