tiistai 22. syyskuuta 2015

Kuisti ja kukkapenkkejä

Kuisti sai vihdoin ja viimein ulkoverhouksen ylleen, onhan sitäkin ooteltu. No ei se nyt ihan viimeistelty ole, mutta riittävän valmis kuitenkin.


Ja sitten kukkapenkkejä. Koko sen kolme vuotta mitä täällä ollaan asuttu, olen odottanut inspiraatiota kukkapenkkien puolelle. Kaikki puutarha aika on mennyt lähinnä kasvimman tekemiseen.
Mutta sitten se iski. Ja kerralla melko pahasti. Rupesin ihan hullunlailla suunnittelemaan meidän pihaa koristeellisemmassakin mielessä ja on tullut samalla aloitettua useampikin kukkapenkki.
Eka on tuossa ylhäällä. Tähän asti se on ollut vain koiranputkea, leinikkiä ja muuta ryteikköä, ja kun on tuommoinen rinne niin tietysti tosi vaikea hoidettavakin. Kylvin sihen viime vuonna jotain niittykukkia ja kyllähän siinä jotain kasvoikin, mutta siltikin meni hermot siihen ryteikköön ja se sai luvan lähteä.
Alkupäähän tuli kivikkopuutarha maksaruohoineen ja muine, se kun on vaan soraa tuosta kohden niin oli luontevin vaihtoehto. Toki toin siihen hiukkasen multaakin. Talon kohdalle tulee sitten vaaleanpunainen kukkapenkkini, höystettynä valkoisella ja sinililalla. Vielähän tuolla ei ole kuin muutama hassu kasvi, mutta toivottavasti saan ensi kesänä sen hyvin täydennettyä.

Toisena projektina oli vanhan talon edusta, jonka sainkin melko täyteen kasveja. Siitä tulikin iloisen sekavärinen sinisen, punaisen, keltaisen ja oranssin eri sävyjä. Toivottavasti ei tullut kuitenkaan kovin rauhaton, mutta ensi kesänähän sen näkee. Ja mitään järkevää kuvaa siitä ei ollut valmiina, vaikka kuvia otinkin. Ehkäpä esittelen kaikki kukkapenkit kukkineen paremmin sitten ensi kesän aikaan.

Kolmas projekti koski kellarin oven edustaa. Sen piti itse asiassa olla huomattavasti pienempi projekti, mutta niin kuin meillä tuppaa usein käymään, pienet projektit usein kasvavat vähän suuremmiksi.
 Tähän ei ollut kovin uutta enne kuvaa, mutta käynee tästä kuitenkin ilmi oleellisin. Puiset portaat vaihtuivat betonisiin, väylää ovelle vähän levennettiin. Eipähän tartte talvella tuskailla kinostuvan lumen kanssa, kun ei aina meinannut ovea saada kunnolla auki.
Tämä jäi vielä melko keskeneräiseksi, mutta riittävästi sain kuitenkin tehtyä. Oven vasen puoli jäi vielä kokonaan tekemättä, sen olisikin tarkoitus kiertää talon takaa toiselle puolelle ja liittyä siihen ensin esiteltyyn kukkapenkkiin. Ja talon päässä on myös ihanaakin ihanampi paskakaivo majakoineen, sekin  olisi kiva saada naamioitua jotenkin, mutta saa olla ensi kesän projekteja se.
Oven oikeaa puolta olisi myös tarkoitus jatkaa niin että kiertää talon etupuolelle kuistille asti.

8 kommenttia:

  1. Hyvinhän teidän projektit ovat edenneet! :)
    Ja aina niitä jää seuraavalle kesälle. Ja seuraavalle... ja seuraavalle...
    Terveisin: 16 vuotta pelkkää projektia!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ideoita olis vaikka kymmeneksi vuodeksi, mutta piti hiukkasen itseään jo toppuutella, ettei ota enemmän hommaa kun ehtii, näidenkin kanssa teki jo tiukkaa.

      Poista
  2. Vastaukset
    1. Kiitos, kyllähän kunnon kukkapenkitkin tekee talonkin ilmeelle vaan hyvää.

      Poista
  3. Hei Nannukka!

    Kivaa lukea kuulumisiasi :). Teillä on paikat niin kaunistuneet ja torppa on todella suloinen. Miten vuohesi voivat? Oletko päässyt jo lypsämään?
    Me löysimme vuosi sitten oman, vanhan maatilan metsän laidalta ja nyt pihalla käyskentelee kanojen lisäksi kaksi lammasta ja pieni tyttökili. Omat juustot ja jogurtit houkuttaa kovasti :). Eilen saimme ekan kerran pakastimeen omia kukkopoikia - suolestus ja kyniminen tapahtuo netistä löytynein ohjein :).

    Mukavia ja maanläheisiä päiviä sinulle perheinesi!

    T: Entinen mummonmökkiläinen

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, ja ihana kuulla että myös te olette vihdoin löytäneet oman palan maalaisunelmaa! Kutut ei ole vielä lypsyssä, mutta ne pitäisi astuttaa vielä tälle vuotta, että ensi keväänä sitten, vaan pitää nyt rueta vähän perehtymään niihin asioihin. Meillä vielä kukot odottaa teurastusta ja voi olla että osan kanoistakin joutuu laittamaan pois, kun oli tämä mycoplasma homma. Mutta sinulle myös ihania syyspäiviä ja toivottavasti kerrot toistekin kuulumisiasi!

      Poista
  4. Kappas... Teilläkin on päätykuistitalo! Näitä ei kovin paljoa näe.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tämä meidän talo ei taida muutenkaan oikein olla semmoinen perisuomalainen. Meiltähän löytyy navetta ja sauna kellarista, tikkailla on päässyt sinne joskus asuinkerroksesta, navettaan siis. Oletettiinkin aluksi että tässä on ollut vaan yliset ja asuintalo olis rakennettu sitten myöhemmin navetan päälle, mutta ilmeisesti tämä on aina ollut näin. Pihassahan on myös papereiden mukaan saman ikäinen hirsimökki, joka on toiminut myös asuintalona.

      Poista