tiistai 21. lokakuuta 2014

Astiakaappi


Tästä lähdettiin..

..ja tähän päädyttiin
Vihdoin ja viimein sain valmiiksi tuon astiakaapin. Viikon verran meni sitä maalatessa, joka ilta pari tuntia tuli pensselin kanssa heiluttua. Vähän harmitti kun piti maalata myös kaikki sisäpinnat, vaikka olisin niitä halunnut jättää puupinnalle. Ei auttanut, kaikki pinnat piti maalata vähintään kahteen kertaan että sai peitettyä sen tunkkaisen hajun mikä kaapissa oli. Toivottavasti ei ala pukata se katku enää tuolta maalin alta.
Väriksi valikoitui sellainen vaalea mintunvihreä, tikkurilan perinnevärikartasta, vähän vaaleampi on kuin alkuperäinen maali ja ainakin omalla näytöllä näyttää paljon sinisemmälle mitä oikeasti on.

Kanalakin on pikkuhiljaa edistynyt lisää (aiempia vaiheita voi kurkata täältä). Vanha huopakatto sai lähteä ja tilalle laitetaan uusi (siis käytetty) peltikatto, pellit tuli taas työsuhde-etuna miehen työmaalta, eikä maksanut mitään muuta kuin tuomisen vaivan.
Aluskate ja toinen lape peltiä vailla valmis.

Nyt on katto joka kestää.
Alunperinhän katto vaikutti niin hyväkuntoiselta, että oli syy miksi ei tönöä purettu kokonaan ja rakennettu uutta tilalle. Seiniä tehdessä mies huomasikin että myös katto on jostain kohden ihan laho, pelkkää pölyä vain, joten sekin meni siis uusiksi. Käytännössähän tämä on siis kokonaan uudelleen rakennettu, ainoastaan päätykolmiot ja nurkkatolpat on paikallaan. Tokihan kaikki laudat ja lankut mitä on voinut sästää, on käytetty uudelleen ja loput on mennyt polttopuuksi, roskaa ei pahemmin ole tullut, hirveä läjä nauloja tosin, niitä ei sentään ole alettu oikomaan, mutta nekin on tietysti lajiteltu erikseen metallinkeräykseen.

perjantai 10. lokakuuta 2014

Päivitystä

Nyt on saatu hetki nauttia taas vauvaperhearjesta, vielähän tämä on rutiinien hakemista, kun tuolla prinsessalla niitä ei oikein vielä ole. Mieshän livisti jo töihinkin, yllättävänkin helposti ollaan silti lasten kanssa pärjätty, eivätkä pojat ainakaan vielä näytä olevan mustasukkaisia vauvasta.

Vaan sitten vähän pesuaineasiaa.
Valittelin alkuvuodesta etten ollut vielä löytänyt hyvää konetiskiainetta, sain silloin vinkin kokeilla Ole Hyvän konetiskijauhetta, mutta pääsin sitä nyt vasta testaamaan. Ja ihan tyytyväinen siihen olen ollut, ehdottomasti paras hinta-laatusuhde ekopesuaineissa, ja tässähän on vielä plussana se, että on kotimaista. Eli siis ainakin toistaiseksi meidän käyttöön jää.

Tähän asti ollaan pesty edelleen tuolla etikka-sooda seoksella, se on kyllä varmaan kaikille ihan kokeilemisen arvoinen, edullistahan sillä ainakin on pestä, varsinkin jos käyttää laimennettua etikkahappoa, eikä oikeaa väkiviinaetikkaa. Lasit tosin tahtoivat jäädä hieman sameiksi tuolla etikkasoodalla, Ole Hyvä on ne pitänyt paljon kirkkaampina. Vaan edelleenkään ei voi kaikkia muovisia astioita pestä koneessa, jäävät jotenkin rasvaisksi, tosin vika voi olla kyllä meidän koneessakin, johon en kyllä ole yhtään tyytyväinen. Ja tämä ongelma ei ole ihan kaikkien muovisten astioiden kohdalla, vain osan, joten varmaan jollain muovilaaduillakin on väliä.
Yksi hyvä vaihtoehto olisi kyllä hävittää kaikki muoviset astiat, tosin pakastusrasioita voisi tulla vähän ikävä.

Mutta koitellaan pitää blogiakin hengissä, vaikka vähän hiljaisempaa voi nyt ollakin. Ei ole moneen päivään kyllä paljon kiinnostanut tietokoneella olla, vaikka olisi ehtinytkin. Vaan eiköhän se tästä pikkuhiljaa ala taas muukin elämä kiinnostaa, nyt ei ole mieli tehnyt edes pihalla käydä. On tässä tosin melkoisista kivuisakin kärsitty, kaikki kyllä sen arvoisia.

Aurinkoista syksyä! (varsin sateista tosin täällä)