sunnuntai 27. huhtikuuta 2014

Kevät edistyy kohisten

Vähän aikaa sitten surkuttelin, että maa on vielä jäässä tai liian märkää. Kevät on kuitenkin ottanut sellaisia harppauksia ihan muutamassa päivässä eteenpäin, etten oikein mukana tahdo pysyä.
Maa on sulanut ja kuivanut ihan hetkessä. En olisi uskonut että savimaata pääsee näillä korkeuksilla näin aikaisin kääntämään, mutta niin vain pääsi. Kuivumista lienee edistänyt sekin että eipä ole noita sulamisvesiä paljon lumista tullut. Jokikaan ei ole tänä vuonna tulvinut.

Yhtäkkiä huomaan, että on myös ilmestynyt ensimmäiset kukkasetkin. Ja paju on alkanut kukkimaan, mehiläisillä riittää siis töitä taas ja näin myös ensimmäisen kimalaisen ja nokkosperhosen. Koivu on hiirenkovilla hetkenä minä hyvänsä, samoin herukat.

Lintujakin aloin jo kaipaamaan, ja nekin ilmestyivät rytinällä tällä viikolla pihapiiriin. Tiaisten lisäksi tänään on näkynyt västäräkkejä, peippoja, järripeippoja ja lehtokurppa. Jokin kurnuttajakin loikki uhkarohkeasti pihan poikki, vaikka lehtokurppa ei ollut monekaan metrin päässä vaanimassa syötävää. Pihassa pitää tietysti metakkaa myös melkoinen parvi rastaita. Käpytikkaakin on taas näkynyt ja ensimmäiset kurjetkin näin (en tosin meidän pihalla).


Vielä ihan pieni hetki sitten, oli aivan harmaata, vihreää ei näkynyt, mutta nyt alkaa tajuta että on paikkoja joissa ruoho kasvaa jo ihan oikeasti.
Pidän todella paljon kaikista vuodenajoista, mutta tuon ankean talven (jos sitä talveksi voi kutsua), on kyllä kevät todella tervetullut!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti