tiistai 20. elokuuta 2013

Vähän sadonkorjuuta

Kiirettä on pitänyt. Remonttia (siitä lisää kunhan ehdin) ja kasvimaallakin on pitänyt pyörähdellä.
Lähemmäs kymmenen kiloa ollaan avomaankurkkuja säilötty. Omia ei olleet, kun niistä suurin osa paleltui jo keväällä. Hunajaakin laitettiin viimeisimpään erään, saa nähdä tuleeko hyvää. Tiedä vaikka vielä saadaan omia kurkkujakin maistella, kun kaksi avomaan taimea selvisi sitten kuitenkin hallasta ja on nyt kukkinutkin jo jonkin aikaa ja muutamia kurkun alkuja näkyy jo.
Mustaherukkamehua ollaan tehty puolenkymmentä litraa ja punaherukoita pakastettu, vielä en tiedä mitä punaisista tehdään, meillä kun ei niitä ihan kamalasti marjana mene. Ehkäpä mehua tai viiniä.
Mansikoita saatiin myös pakkaseen ja mustikoitakin saatiin vähän poimittua, todennäköisesti ne ei kuitenkaan riitä ensi kesään asti taaskaan.

Porkkanat onnistuu hyvin, sugarsnacksejakin vielä kasvihuoneesta saa, kun muistin niitä uudestaan sentään kylvää kesällä. Varastoporkkanoitakin on ja kauhean isoja jo ovat, mutta taidan antaa olla vielä maassa, syödään nyt ensin nuo kesäporkkanat. Retiisejäkin saatiin vihdoin ihan syötäväksi asti, kun nämä myöhemmin kylvetyt säästyivät enimmiltä tuholaisilta, keväällä kylvetystä erästä saatiin vaan pari syötävän kokoista.
Herneitä tulee ihan kivasti, pakkaseenkin laitoin ihan pikkuisen, mutta lähinnä ollaan syöty sitä mukaa kun kasvavat. Sipulitkin nostin jo kuivumaan liiteriin, ja nekin oli oikein hyvän kokoisia, eikä huonoja ollut joukossa enää ollenkaan (tosin hain aina kesällä aika valikoivasti noita sipuleita käyttöön, aina tietysti ne jotka näyttivät jo vähän huonommilta).

Perunaa ei ole tarvinnut ostaa enää pitkään aikaan, tosin aika vähän sitä menee muutenkin. Nyt on juuri uunissa viimeiset Timot kypsymässä, sitten meillä taisi olla vielä Nicolaa talven varalle. Vähän huonosti on kyllä perunat menestyneet tuolla meidän rannan puoleisella niityllä, osa Timosta kun oli tuolla ihan kasvimaalla niin kasvoivat paljon paremmin ja isommaksi, ja niistä sai paljon suuremman sadon. Tuolta toisesta kohtaa saattoi löytyä vain pari perunaa per taimi, joten pitänee siirtää myös kaikki perunat ensi vuonna tuonne kasvimaan puolelle. Onneksi sinnekin on tulossa lisää tilaa ensivuonna.

Minulla on ollut siellä nyt puna-apilaa ja sitten kaura-herne-ruisvirna seosta maanparannuskasvina. Toissapäivänä mies kävi niittämässä ne kumoon ja nyt pitäisi tuo herne-kaura saada kuivattua, niin voisi niitä sitten talvella syöttää pikkulinnuille (kun niitä kanoja ei vieläkään saatu). Toistaiseksi ovat siis ihan maassa, en nyt ihan tiedä miten en tulisi kuivata. Toistaiseksi on kyllä luvattu ihan kuivaa keliä joten kuivaisivatkohan ihan maassa vai pitäisiköhän ne nostaa seipäälle.
Toisaalta mietiskelin kyllä että pitäisiköhän ne nostaa seipäälle tuonne lintujen ruokinta paikalle, saavat sitten syödä siitä suoraan, ja jäniksiäkin siinä on aina käynyt niin niillekin varmaan kelpaisi. Räklät on kyllä jo siellä syömässäkin käyneet, mutta syökööt nekin, kun ei meille edes pihlajanmarjoja tule tänä vuonna yhtään ja marjapensaatkin on tyhjennetty jo. Kauraa keräsin vähän erikseen pariksi pieneksi lyhteeksi, jos saisin vähän siementäkin sitten omasta takaa ensivuodeksi, minulla kun oli vähän tänä vuonna ongelmia sen kanssa, vaikka lopulta sitten löysinkin sitä kauraa.
Tuo kauralajike `Aslak` oli muuten kauhen kivan näköinen lyhteenä ja silläpä haluaisinkin sitä vähän erikseen viljellä, saisi lyhteitä linnuille talveksi ja vaikkapa johonkin kuivakukka asetelmiin.

Kasvattelin itse siemenestä hienoja tomaatin alkuja (vaikka aluksi niistä valittelinkin), ne kokivat kuitenkin saman kohtalon kuin nuo avomaankurkut, yksi selvisi niistäkin ja kukkiikin iha hienosti, harmi vaan ettei ne kyllä ehdi mitenkään kypsiksi tomaateiksi asti.
Mies kävikin silloin ostamassa puutarhalta uusia tomaatin taimia ja ne ovat tuottaneetksin ihan kivasti kypsiä tomaatteja jo. Sehän on ihanaa, mutta nämä tomaatit maituvat pahalle. Siis ovat sellaisia miltään maistumattomia tomaatteja. Ei niitä tee mieli syödä sellaisenaan, eikä auta vaikka kuinka odottelisi että joko vielä vähän kypsemmäksi. Kastiketta olen nyt tehnyt niistä pakkaseen ja ihan hyvää sillain, mutta olen kyllä silti tosi pettynyt.

Mutta viimeisinpänä, muttei vähäisinpänä, tietysti hunajaa!
Vaikka vähän näytti jo siltä että hunajaa ei saada ollenkaan, tuli sitä kuitenkin 14kg. Ja ihan tyytyväinen olen siihen määrään näillä eväillä. Palailen noihin mehiläishommiin taas myöhemmin jahka ehdin tässä koneella taas istuskella.

Kaiken kaikkiaan voin jo nyt sanoa että ensimmäinen vuosi kasvimaalla sujui oikein hyvin, kaalit ja kasvihuoneessa kasvatettavat menivät mönkään, mutta ne mitkä onnistuivat, onnistuivat jopa paremmin kuin osasin toivoa!
Paljon ei jää talveksi säilöön, mutta ei se haittaa, ensi kesänä voi sitten hyvillä mielin laajentaa kasvimaata.

2 kommenttia:

  1. Onnea sadon johdosta! Tämä on kyllä kivaa. Kun laittaa monta sorttia, aina joku onnistuu, eikä tarvitse surra liikaa niitä taimia jotka kuolevat pois, kun ei meillä kuitenkaan ole elanto tästä kiinni. Emme kuole nälkään keväällä, vaikka satoa ei ihan kaikesta saataisikaan. Siinäkin mielessä meillä on asiat paremmin kuin esiäideillä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nälkä voisi kyllä tulla jo kohta jos näillä eväillä pitäisi elää, mutta onneksi tuo kauppa vielä meille ihan oikeaa ruokaakin mmyy :D

      Poista