torstai 7. helmikuuta 2013

Kaikkea ne ihmiset pois heittää

Vierailtiin viikonvaihteessa Oulussa, ja sai taas ihmetellä miten ihmiset heittää kaikkea hyvää tavaraa pois. Oltiin kävelemässä meidän majoitukselle, kun vastaan käveli nuori pariskunta ja kantoivat lasten syöttötuolia mukanaan. Ensin ajattelin että ovat käyneet sen ostamassa, täällä kotona päin ainakin käytetyt syöttötuolit ovat kovassa huudossa, kohtuuhintaiset menevät tosi nopesti kaupaksi. No mitä vielä, veivät sen roskiin, tai siis jättivät sen kuitenkin siihen roskisten viereen, kun ei se sinne säiliöön mahtunut. Vähän aikaa katseltiin miehen kanssa suu auki, että ihako oikeasti aikovat sen hylätä siihen. Päällisin puolin tuoli oli täysin kunnossa ja eihän me sitä tietenkään siihen voitu jättää, mukaan otettiin. Vähän se oli heilakka, kun poikki puolien liimaukset oli pettäneet ajan saatossa, mutta se nyt ei ole iso vaiva korjata. Muuten oli ihan hyvässä maalissakin, vähän likainen vain.
No nyt se odottaa tuolla pikku remppaa ja kirpparille pääsyä (pitääkin ensi kuun puolella muistaa ottaa se pöytä taas).
No kaikilla ei ehkä ole taitoja ja mielenkiintoa korjata edes tuollaisia pikkujuttuja, mutta olisihan sen voinut lahjoittaa jollekkin korjaustaitoiselle (no tavallaan he lahjoittivatkin, ihan kiva tietenkin että jättivät sen siihen roskiksen viereen, eivätkä sulloneet sinne säiliöön). Itse en ikinä voisi heittää mitään käyttökuntoista tai korjattavissa olevaa pois, jos ei itse ehdi, eikä jaksa, niin pistän eteenpäin.

Paljon olisi taas kirjoiteltavaa tännekin, muta aika ei nyt ole oikein puolellani. Ja vaikka kauhea kiire on koko ajan, en silti saa oikein mitään järkevääkän tehtyä. Taas on vähän tällainen haaveilu kausi menossa (elukoita taas mielestä).

Mutta olipas kiva huomata että olen saanut ensimmäisen lukijan, tervetuloa Mammukka! (olen vähän käynyt muuten kurkkimassa sinunkin blogia, tykkään)

2 kommenttia:

  1. :) Hämmästyttävän samankaltaisista asioista olemme kiinnostuneet :D Siksi kai jäi blogiisi koukkuun. Kiitos mehiläiskurssivinkeistä. Harmi vaan, ettei listoissa ole sopivan lähellä olevaa kurssia. En oikein pysty kovin kauas lähtemään :( Taidan ottaa suoraan yhteyttä mehiläistarhuriin, joka on tutun tuttu.

    VastaaPoista
  2. Tutusta tarhurista on hyvä lähteä ja netissähän on myös ihan hyvin tietoa. Itsekin kirjoittelen varmaan siitä sitten lisää kunhan on itselle enempi ajankohtainen. Ja jos lähellä on jotain kansalaisopistoa kysele heiltäkin suoraan voisivatko sellaista kurssia järjestää. Mutta tuntuu että tässä mehiläishommassa on aika pienet piirit ja niihin kyllä otetaan myös mukaan ihan hyvin. Myös alan kirjallisuutta (suomenkielistäkin) on jonkin verran, kannattaa varmaan kirjastosta käydä katsomassa (olivat muistaakseni aika kaliita).

    VastaaPoista