maanantai 29. lokakuuta 2012

Ei enää kärsimystä ja tuskaa

Vaikka lapsemme kulkevat kestovaipoissa ja vältän muutenkin kaikkea kertakäyttöistä tavaraa, olen kuitenkin häpeäkseni kertistellyt itse.
Nyt siihen tuli loppu. Ostin kuukupin ja voi sitä taivaallista (tai siis tavallista) oloa joka on kuukautisten aikaan. Olen ennen kärsinyt kutinasta kirvelystä ja (anteeksi) kaikesta paskasta kerran kuussa. No ei tarvitse kärsiä enää.
Pari ensimmäistä päivää meni säätäessä ja etsiessä sopivaa kupin taittelua ja asentoa jossa se laittaa ja saada poiskin, mutta sitten alkoi sujua ja olo oli hyvä ensimmäisen kerran ikinä kuukautisten aikaan. Tai siis olo oli niin kuin koko kuukautisia ei olisi ollutkaan.
Olen oikeasti kärsinyt todella kovasti aina kuukautisista (ja niinpä minua ottaa suuresti päähän ihmiset jotka sanovat että ne kuuluu naiseuteen ja ne pitää vaan hyväksyä). Ne ovat tuoneet mukanaa valtavaa kipua, pahoinvointia ja huimausta, näistä kärsin nykyään onneksi vähemmän, lisäksi minulle on kehittynyt aika korkea kipukynnys.
Kärsin kuitenkin vieläkin joka kuukausi kuukautissuojien aiheuttamasta ärsytyksestä niin limakalvoilla kuin ihollakin ja etenkin pään sisällä. Kun vuoto ei ole kovin runsasta ei tampoonit ole kovin mukavia vuodon viimeisinä päivinä, ne kuivattaa ihan järjettömästi limakalvoja ja varsinkin pois ottaminen on aika kivuliastakin. Siteitä taas en voi käyttää koska ne kutittavat ja kirveltävät ihan hirveästi. Siis sen lisäksi että ovat ihan sairaan ällöttäviä. Ja se (anteeksi taas) vitutuksen määrä mikä tästä syntyy. Joka kuukausi olen kuin äärimmilleen jännitetty jousi, valmiina napsahtamaan hetkenä minä hyvänsä. Ja ei, se ei ole mukavaa. Ei ole mukavaa kun koko ajan on epämiellyttävä olo, mitään kivaa ei voi tehdä (jo ihan senkin takia että koko ajan vituttaa niin paljon).
En kuollaksenikaan tiedä miksi olen piinannut itseäni kaikki nämä vuodet. Ostakaa hyvät naiset itsellenne kuukuppi (ei, tämä ei ole maksettu mainos) ja eläkää onnellisina. Aamen.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti