keskiviikko 22. maaliskuuta 2017

Täällä taas!

Ilmoittelempa vain että täällä vielä ollaan ja blogikin saa taas päivityksiä kunhan saan kuvia puhelimesta koneelle.
Talven lepo ja terapiassa käynti auttoi ja jotain sai sydämeltä mieli on reilusti kevyempi. Nyt jaksaa taas hieman ja vaikka kaikkea ei jaksaisikaan se ei enää niin haittaa.

Kevättä odotan innolla, vaikka vähän hirvittää (ei kuitenkaan niin pahalla tavalla) että olenko haalinut itselleni liikaa hommaa. Vietän kesäni kahdella työharjoittelupaikalla ja kotiin olen haalinut ennätysmäärän hyötykasveja, pelkkiä tomaatteja on noin 80 kpl ja lisäksi perennoja olen kylvänyt reilua kolmeakymmentä lajia ja reilu kymmenen lajia on vielä kylvämättä. No eiköhän ne jotenkin hoidu.

Kevättä kohti mennään vaikka täällä vitosvyöhykkeellä vielä lunta riittää haaroihin asti. Satuin sen huomaamaan kun kävin parille hedelmäpuulle lisäämässä runkosuojaa niiden liian matalan verkon takia. Ei se hanki sitten ihan joka askeleella kantanutkaan. Lunta siis riittää vaikka plussakelejä on viime aikoina ollut paljon. Kohta saakin kaivella kasvaria esille ja laittaa lämpöjä päälle että sovin jonnekin kaikkien taimieni kanssa.

perjantai 4. marraskuuta 2016

Viimeistä viedään

..siis tältä vuodelta ja tältä blogilta.
Ajattelin pitää pienen blogitauon ja hoitaa masennukseni paremmalle mallille, asiaan palataan toivottavasti kevään myötä.
Piti kyllä laittaa tähän viimeiseen postaukseen vähän kuvia ja muuta, mutta en näköjään saa siirrettyä kuvia puhelimesta koneelle. No kerron kuitenkin kuluneesta vuodesta sitten ilman kuvia.

Kanat.
Tipuja oli reilu kolmekymmentä joista saatiin ihan kivasti lihaa ja muutaman euronkin kun muutama kana myytiin. Kukkohan me vaihdettiin vuosi sitten ja se oli kyllä ehdottoman kannattavaa, hyvästä kukosta kannattaa maksaa. Teuraiden paino nousi edellisvuoteen jopa 400 grammaa! Edelleen ne on teurastettu 3-4kk iässä.
Toinen ehdoton juttu tälle vuodelle oli laittaa tarhan katoksi pressu. Eipähän ollut tarha kuravelliä vaikka vettäkin tuli vähän enemmänkin.
Ensi vuodelle pitäisi saada aidattu laidun ja kesäkanala isommille poikasille. En tykkää että kanat kaivelevat kaikki kukkapenkit. Ja kukko kyykytti välillä aika pahasti isompia kukkonuorikoita, niille pitää saada kesäksi oma koppi.

Vuohet.
Neljä pukkia teurastettiin. Itku tuli. Nylkeminen oli aluksi vaikeaa, mutta kahdesta viimeisestä saatiin jo niin siististi nahkat pois että lähetin ne muokattavaiksi. Ruhot panoivat noin 11kg, hukkaan ei mennyt oikeastaan siitä mitään, kun mitä ei itse syödä, syö koira.
Liha oli hyvää, mutta vuohen rasva maistui ihan pukille, siis pahalle. Otin ihraa talteen, mutta sitä ei voinut itselle käyttää joten tein linnuille siemenrasvapötköjä. Samasta syystä jauheliha meni pilalle, siis siinä on epämielyttävä jälkimaku, olisi pitänyt poistaa rasva tarkemmin. Harmittaa vaikka eihän se jauhelihakaan hukkaan mene kun koira ja kanat voi niitä syödä. Saatiin kuitenkin vielä ihan hyvä määrä hyvänkin makuista lihaa.
Orvokkia ja Krookusta ei astutettu tänävuonna. Ehkä otetaan kesäksi jotain kasvamaan, mutta katsotaan mikä oma jaksaminen sitten on.

Kasvimaa ja kasvihuone.
Porkkanoita tuli 25 kg ja pieniä jäi vielä maahankin. Siis 25kg noin 4 neliön alalta. Ne onnistui mielestäni nyt tosi hyvin. Laatikossa oli 20 cm rivivälein sipulia ja porkkanaa, aina vuororivein.
Herneitä ei saatu oikein ollekaan. Kesäkurppaa ja spagettikurppaa tuli yllättäen yli oman tarpeen. Öljysiemenkurpitsaa tuli 18 kpl, jotka odottaa kellarissa lopullista kypsymistä. Sisälle toin pari, ne on jo kellertynyt, joten tarkoitus olisi ne kohta avata. Isoimmat oli noin 12kg, pienimmät kymmenen kiloa kevyempiä.
Avomaankurkkuja tuli yli kymmenen kiloa, jotka säilöttiin. Kasvihuoneesta olisi tullut ihan mahdoton määrä tomaatteja mutta täytyy myöntää että iso osa meni kompostiin kun ei ollut jaksamista tehdä niistä mitään. On niitä silti säilöttykin.
Kasvihuoneen jaksoin siivota, mutta kasvimaalla en ole koskenut rikkaruohoonkaan.

Mehiläiset.
Hunajaa tuli 7kg. No minkäs teet, vuosi oli mutenkin huono ja jaksamista meheille ei paljon riittänyt.

Onneksi ensi kesänä voi tehdä kaiken uudestaan, paremmalla jaksamisella toivottavasti!
Ihanaa, lämpöistä loppuvuotta kaikille lukijoille.

perjantai 23. syyskuuta 2016

Vain kuulumisia

Olen tässä jo keväästä asti kärvistellyt kasvavan uupumuksen kanssa.
Sain kuitenkin mentyä lääkärin juttusille siitä, vaikka ei se helppoa ollut.
Passitti mielenterveyspalvelujen pariin.
Nyt sitten koitetaan laittaa päätä kuntoon.

Koulussa on ollut aivan ihanaa, mutta kotiin ei olekaan sitten jaksamista oikein riittänyt. Kasvihuoneessa on lämmitys päällä, että tomaatit on saaneet kypsyä, mutta en ole kastellut siellä mitään varmaan kuukauteen. No ne tomaatit on maapohjaisessa penkissä ja kerran hengissä ovat saanevat ihan riittävästi kosteutta. Kaikki muu on saanut kuivua ruukkuihinsa. Viimeiset voimansa kasvit ovat käyttäneet vähäisen satonsa kypsyttämiseen.
Yritän tässä hyväksyä sen että en jaksa tehdä mitään, ja se on ihan okei.

Sen vähäisen energian käytän sitten eläimiin (ne on kuitenkin pakko hoitaa) ja lapsiin ja välttämättömiin kotitöihin. Odotan jo että saisi loput kanat ja kilipukit pois, pienen talviporukan kanssa on vain niin paljon kevyempi olla.
Isona kysymysmerkkinä on vain Orvokin ja Krookuksen astuttaminen. Siitä pitäisi päättää, kuitenkin melko pian.
Yksi pikkupukki sopisi hyvin homman hoitamaan, mutta jaksanko kilistelyt ja mahdollisen lypsyn?

No onneksi koulussa on hurjan mielenkiintoinen projekti alkamassa. Sinne aletaan rakentamaan taimistoa ja jotain perennoja ja ainakin omenapuut otetaan omaan tuotantoon. Ja ihanaa että opiskelijat saa lähes kaiken suunnitella itse!


keskiviikko 7. syyskuuta 2016

Lepaalla

Minähän aloitin puutarhurin opinnot tuossa kuukausi sitten ja heti alkuun päästiin ihanalle opintomatkalle Lepaan puutarhamessuille. Matkalla pysähdyttiin myös Viherlandiassa Jyväskylässä ja Tampereella Hatanpään arboretumissa.
Reissu oli aivan ihana, vaikka vähän jännitti miten sitä osaa ilman lapsia olla, kun tämä oli ensimmäinen kerta kun olin yhtään pidempään pois kotoa ilman lapsia. Hyvin kaikki meni ja mieskin pärjäsi lasten ja elukoitten kanssa kotona.

Vähänlaisesti tuli kuvia otettua ja olin muutenkin vain onnettoman kännykkäkameran varassa joten kaikki niistä vähistäkään kuvista ei ole julkaisukelpoisia.

Alkuun tuntui ettei Lepaalla ehdi mitenkään kiertää koko messualuetta ja puistoja viidessä tunnissa, mutta lopuksi sai todeta että onneksi messutarjonnasta oli suurin osa konetarjontaa ja ne sai hyvillä mielin ohittaa. Osa koulun alueesta jäi silti kiertämättä, mutta olihan siellä paljon ihmeteltävää siinäkin mitä ehdittiin katsoa.
Lepaalla tuulimylly

Mahtavat tuijat.

Pylvästammia lepaalla.


Kyynelkoivu Hatanpään arboretumissa.

Hatanpään arboretum.

Surukuusiakohan Hatanpäällä.
 En nyt sen enempää mene Lepaan opiston historiaan vaikka se mielenkiintoinen onkin, lisää voi lukaista täältä.


lauantai 13. elokuuta 2016

Muusa

Rakas Muusa on mennyt pois.
Tyskin koskaan parempaa kissaa voin löytää, ikävä ja suru on ihan valtava.









sunnuntai 7. elokuuta 2016

Kasvaa ja ei kasva

Kasvimaalla toiset kukoistaa, toiset ei kasva ollenkaan.
Öljysiemenkurpitsaa ja edessä kauraa.

Perunat hieman ahtaasti ja seassa härkäpapua.

Avomaankurkut olivat kasvutunnelissa, jonne ei enää ole toivoakaan että sopisivat. Alkavat jo sen sijaan vallata viereistä kaalipenkkiä.

Tässä pitäisi olla herneitä. Kaksi penkillistä. Kyllä jos tarkkaan katsoo siellä pari hernettäkin on, mutta enimmäkseen tuo vihreä on vesiheinää. Herne iti todella heikosti ja yksi lajike ei ollenkaan. Koskaan ei ole herneen kanssa käynyt näin. Taidan esikasvattaa jatkossa herneetkin.

Kesäkurpitsa ja spagettikurpitsa kompostikasassa.

Spagettikurpitsoja tulee paljon, täytynee työntää sukulaisille niitä.
Porkkanaa ja sipulia oli kaksi laatikollista vuororivein molemmissa. Toiseen ehdin kylvää pariviikkoa aiemmin kuin toiseen ja sen penkin ehdin myös kitkeä kerran tai kaksi useammanin. Toinen penkki jäi sitten vähän enemmän oman onnensa nojaan ja vesiheinä tukahdutti hentoja porkkanan taimia alleen. Niiden kasvu ehti kärsiä tosi paljon ennen kuin ne jaksoin kitkeä. Paremmin hoidetusta penkistä tulee kyllä hyvin sekä porkkanaa, että sipulia.

Kaalitkin on olleet vähän niin ja näin että kasvavatko. Ötökät niitä ensin kuritti ja puolet kaalin taimistakin jäi laittamatta, joten kaalipenkki on todella tyhjä. Muutama keräkaali kuitenkin tulee.

Heneet on täysi epäonnistumienen. Niitä jos muutaman saa tuoreeltaan syödä. Harmittaa.

Lantut, nauriit ja punajuuret järsi ötököistä ja vesiheinästä. Muutama niistä ehkä maistiaisiksi.

Salaattia on yli oman tarpeen ja härkäpavut kasvaa hyvin.

Koska oma jaksaminen oli tänä kesänä olematonta, näkyy se suoraan kasvimaallakin. En ole jaksanut kitkeä kuin aikaisin keväällä ja kaikki paikka- ja uusintakylvöt jäi tekemättä. Kasvimaa on puolityhjä. Harmittaa kyllä, mutta ei voi mitään, kun ei jaksa niin ei.
Perunaa sentään tulee ehkä syötäväksi asti, toisin kuin viime vuonna. Avomaankurkkuja ja mehuja pitäisi alkaa säilömään. Katsotaan miten ehdin ja jaksan ne tehdä koska minulla alkaa ensi viikolla koulu, ja voi että voi olla hommaa noissa kolmen lapsen päiväkoti asioissakin, varsinkin kun yhdellä on erityistarpeet.

tiistai 5. heinäkuuta 2016

Kolmesta neljä

Nyt onkin kilejä jo neljä. Kielo kuttukili muutti uuteen kotiin viikonloppuna ja kotiin tuomisiksi tuotiin pari pukkikiliä.
Puksu ja Paksu takana, uudet tulokkaat edessä.


Pääsivät eilen laitumelle Puksun (valkoinen) ja Paksun (musta) kanssa ja kaikki meni mukavasti, mutta sitten tuli hirveä kaatosade ja uudet eivät osanneet tai uskaltaneet mennä laidunkatokseen suojaan ja olivat ihan läpimärkiä kun ne puskasta löysin värjöttelemästä. Pääsivät sitten vielä yöksi sisälle kuivattelemaan ja kokeillaan tänään uudestaan.